Golfkiekon heittäminen eroaa perinteisen frisbeen heittelystä melko tavalla. Olennaisin ero on voimansiirrossa. Kopitellessa rannalla tai puistossa heittämisessä käytetään pääasiassa kättä ja rannetta. Tämä ei kuitenkaan frisbeegolfissa riitä, sillä kiekko pitäisi saada muutamaa kymmentä metriä kauemmaksi.


Jotta kiekko lentäisi mahdollisimman pitkälle aloituspaikalta, pitää heiton taakse saada voimaa myös jaloista, lantiosta ja hartioista. Tämä tapahtuu kurottamalla kiekolla kohtisuoraan taaksepäin ja vetämällä kiekko rinnan editse mahdollisimman lähellä vartaloa.

Frisbeet

Frisbeegolfia voi pelata millä tahansa frisbeellä, mutta helpoimmin se sujuu tarkoitusta varten suunnitelluilla kiekoilla. Kiekkoja on satoja erilaisia, mutta lajia aloitteleva pärjää hyvin 1-3 kiekolla.


Jos haluat ostaa vain yhden kiekon, kannattaa hankkia midrange- tai ns. multipurpose-kiekko. Se soveltuu kohtalaisen hyvin kaikkiin frisbeegolfissa eteen tuleviin tilanteisiin. Tällaisia yleiskiekkoja ovat esimerkiksi Innovan Shark ja Spider tai Discraftin Buzzz.

Ote kiekosta

Avausheitto

Jokaisen väylän aluksi heitetään luonnollisestikin avausheitto. Aloittelijan kannattaa heti alusta alkaen keskittyä pituuden sijaan tarkkuuteen. Voimiensa takaa heitetyssä, mutta syvälle metsään päätyvässä heitossa ei ole mitään tavoittelemisen arvoista. Pituudet kasvavat aikanaan, mutta jatkuva lepikoissa tarpominen tappaa kiinnostuksen lajiin todella nopeasti.


Pyri heittämään kiekko avausheitossa sellaiseen kohtaan, josta seuraava heitto on helppo suorittaa. Tämä on tärkeä pointti, sillä aloittelijoilla on paha taipumus ottaa toiveikkaasti aina heittojensa tähtäyspisteeksi kaukana häämöttävä maalikori, vaikka realistisia mahdollisuuksia päästä lähellekään sitä ei vielä ole. Seurauksena on helposti kiekon päätyminen paikkaan, josta jatkaminen on vaikeaa. Niin ikään hankalaan paikkaan päätynyt heitto poikii yleensä koko tukun vähintään yhtä hankalia heittotilanteita eli lumipalloa on turha sysätä liikkeelle heti avausheitossa.



Lähestymisheitto

Aloittelijan kannalta ehkäpä tärkein heitto on lähestymisheitto. Sillä voi paikata mahdollisesti epäonnistuneen avauksen ja samalla pedata itselleen helpon putin.


Korille heitettäessä kannattaa pitää mielessä kiekon luontainen ominaisuus kaartaa lentonsa lopussa pyörimissuuntansa päinvastaiselle puolelle. Toisin sanoen, jos heität perinteisen rystypuolen lähestymisheiton kohti koria, kannattaa tähdätä hieman korin oikealle puolelle. Kiekko jatkaa kiertymistään vielä maahan osumisen jälkeenkin ja suoraan kohti koria heitetty kiekko ajautuu helposti kymmenenkin metriä korin vasemmalle puolelle, jolloin putista tulee melkoisen haastava.


Käytä lähestymisheitoissa aina mahdollisimman hitaita kiekkoja, midaria tai putteria. Silloin ohi heitetty kiekko ei ainakaan päädy kovin kauas korista.

Heittäminen

VINKKEJÄ ALOITTELIJOILLE

Frisbeegolf on helppo aloittaa, sillä ainoa, mitä tarvitset, on frisbeegolfkiekko. Sitten voitkin jo lähteä radalle. Tässäkin lajissa on silti omat niksinsä, jotka opettelemalla harrastuksesta saa paljon enemmän irti. Tunnettu totuus on, että jos et itse osaa, ryhdy opettamaan muita, joten seuraavassa muutamia vinkkejä aloittelevalle frisbeegolfaajalle. Osa on itse kantapään kautta opittuja, osa taas viisaammilta lajinharrastajilta kuultuja ja luettuja.


Toivottavasti näistä vinkeistä on hyötyä. Parasta oppia saa kuitenkin, kun pelaa itseään kokeneempien harrastajien kanssa. Frisbeegolfin pariin tuntuu hakeutuvan poikkeuksellisen paljon avoimia ja hyväntuulisia ihmisiä, jotka eivät panttaa tietojaan, vaan jakavat niitä auliisti muillekin. Älä siis epäröi kysyä voitko liittyä kierroksella kokeneempien heittäjien porukkaan. Opit varmasti jo yhdellä kierroksella enemmän kuin koko kesänä pelkästään omin voimin.

Jos haluat panostaa useampaan kiekkoon, voit ostaa midrangekiekon lisäksi myös putterin sekä mahdollisesti vielä driverin. Putterit ovat keskenään melko samankaltaisia. Suosittuja puttereita ovat Discraftin Magnet, Discmanian P1 ja Innovan Aviar P&A. Moni on ollut tyytyväinen myös Millenniumin Omega SuperSoftiin.

Driveriksi kannattaa valita vakaa tai alivakaa kiekko. Tämä tarkoittaa sitä, että kiekon lentorata on mahdollisimman suora tai jopa hieman oikealle kaartuva, mikä lieventää kiekon normaalia ominaisuutta kaartaa lentonsa lopussa vasemmalle. Tällaisia ovat esimerkiksi Innovan Dragon, Archangel ja Leopard sekä Discraftin Stratus. Dragon on erittäin kevyt kiekko, mikä sopii erityisen hyvin heittäjille, joilla ei ole vielä paljon voimaa heitoissaan. Lisäksi Dragon kelluu vedessä, ominaisuus, joka sekään ei ole haitaksi.


Kiekkoja on eri painoisia mutta, yleisesti ottaen aloittelijan kannattaa aluksi hankkia kevyempiä kiekkoja ja vasta taitojen karttuessa siirtyä raskaampiin. Tämä siksi, että aloittelevilla heittäjillä on puutteellisen tekniikan vuoksi usein vaikeuksia saada heittoihin riittävästi lähtönopeutta, jotta painavat kiekot toimisivat ominaisuuksiensa mukaan. Liian painavia kiekkoja heitettäessä alhaisilla lähtönopeuksilla kaikki kiekot lentävät lähes identtisesti eli kaartavat varsin nopeasti jyrkästi vasemmalle.

Frisbeegolfissa ote kiekosta eroaa hiukan siitä, mihen olet ehkä tottunut heitellessäsi perinteistä frisbeetä. Kopitellessa on usein tapana heittää kiekkoa siten, että etusormi on kiekon etureunaa vasten. Tämä ei ole erityisen toimiva tapa frisbeegolfissa, sillä sen seurauksena heittoon ei saada riittävästi voimaa.


Parempi tapa on taittaa neljä sormea kiekon alapuolelle peukalon jäädessä yläpuolelle. Peukalo osoittaa kohtisuoraan eteenpäin, ei siis kiekon keskelle, ja on noin parin sentin päässä kiekon reunasta, kohdassa, jossa kiekon alapuolella sitä vastassa on etusormi.


Sormien asennoissa kiekon alapinnalla on runsaasti vaihtoehtoja. Ns. power grip -asennossa sormet on puristettu tiukasti reunaa vasten, kun taas ns. fan grip tai fork grip -asennoissa sormia on levitetty laajemmalle alueelle.


Jokaisella on hiukan erilainen käsi, joten yhtä ainoaa oikeaa otetta ei ole olemassa. Kokeile, mikä tuntuu sinusta parhaimmalta. Tärkeää on, että ote kiekosta on riittävän jämäkkä.

Power gripissä kaikki kiekon alla olevat neljä sormea pitävät tiukasti kiinni kiekon reunasta.

Fork gripissä osa sormista puristaa myös kiekon pohjaa.

Heittotekniikka muistuttaa erittäin paljon perämoottorin tai ruohonleikkurin käyntiin vetämistä. Käynnistysnarusta vedettäessä veto alkaa rentona ja päättyy terävään loppukiskaisuun, niin myös frisbeegolfkiekkoa heitettäessä.


Tekniikkaa kannattaa ensin opetella ilman vauhtia ja kun idea on hallussa, voi siirtyä tutustumaan vauhdinottoon.

Vauhdinotto


Kun heittotekniikka alkaa sujua, voi mukaan ottaa muutaman askeleen vauhdin. Toimivin vauhdinottotapa on niin sanottu X-step eli ristiaskel. Tässä kolmen askeleen vauhdinotossa ensimmäinen askel otetaan oikealla jalalla.


Sen jälkeen vasen jalka kulkee oikean jalan ohi takakautta ja samalla käsi vie kiekon taaksepäin. Näin heittäjän hartiat ja lantio kääntyvät hieman poispäin heittosuunnasta ja kiekolle tulee mahdollisimman pitkä veto.


Kolmas askel otetaan taas oikealla jalalla, joka isketään tukevasti maahan tukijalaksi. Samalla hetkellä kiekkoa pitelevä käsi lähtee eteenpäin ja ääripisteen saavutettuaan kiekko irtoaa kädestä. Kunnon saatto on paikallaan eli käden annetaan heilahtaa reilusti yli kiekon irrottua kädestä.

Vasen jalka kulkee takakautta oikean ohi.

Heittokulmat


Tavallisimmin frisbee pyritään irrottamaan kädestä vaakasuorassa asennossa. Tällöin kiekko lentää mahdollisimman suoraan, kunnes sen pyörimisnopeus hidastuu ja kiekko alkaa kaartaa pyörimissuunnan vastakkaiselle puolelle. Kun perinteisessä oikeakätisen rystyheitossa kiekko pyörii myötäpäivään, kääntyy kiekko heiton lopussa vastakkaiseen suuntaan eli vasemmalle.


Kiekon lentorataan voi kuitenkin vaikuttaa eri heittokulmilla. Jos kiekkoa heittää siten, että sen ulkoreuna on alaspäin, kiekko kaartaa voimakkaasti vasemmalle. Tällöin puhutaan hyzer-kulmasta tai hyzer-heitosta. Jos taas kiekon ulkoreunaa kallistaa ylöspäin, kaartaa kiekko oikealle. Silloin kyseessä on anhyzer-heitto.


Kämmenpuolen heitto


Perinteisen rystypuolen heiton eli backhandin lisäksi kannattaa opetella kämmenpuolen heitto, jota joskus kutsutaan myös “foreksi” (engl. forehand tai sidearm). Siinä kiekon alle asetetaan etusormi ja keskisormi siten, että ne ovat molemmat kiekon etureunaa vasten. Yläpuolelle tulee peukalo samaan tapaan kuin rystyheitossa eli kohtisuoraan heittosuuntaa kohden.


Oleellinen ero rystyheittoon on se, että kämmenheitossa suurin osa voimasta tulee ranteesta ja sormista. Heittämiseen ei tarvita koko kehoa. Käden liikerata kulkee siten, että heittoon lähdetään kyynärpää edellä. Järjestys on kyynärpää, ranne, sormet.


Suurin kämmenheiton tarjoama etu on, että siinä kiekon pyörimissuunta on päinvastainen kuin rystyheitossa eli se kaartaa heiton lopussa luonnostaan oikealle. Opettelemalla kämmenheiton, käytettävissä on aina heitto, joka kaartaa luonnostaan haluttuun suuntaan. Kämmenheitto on oivallinen myös heitettäessä ylämäkeen tai huonosta asennosta, jolloin kunnolliseen vauhdinottoon ei ole mahdollisuuksia.

Erilaisia heittoja

Puttaaminen


Kun kiekko on saatu riittävän lähelle koria, on vuorossa putti. Puttaaminen on hyvin yksilöllistä, eikä mikään toimiva tyyli voi olla väärä. Kannattaa seurata kokeneempien pelaajien puttaamista, kokeilla eri tyylejä ja kehittää sitten itsellä parhaiten toimivista elementeistä oma tapa putata. Tässä, kuten niin monessa muussakin asiassa, harjoitus todella tekee mestarin. Seuraavassa muutama yleispätevä vinkki.


Yleisesti neuvotaan, että ote kiekosta on kevyempi kuin aloitus- ja lähestymisheitoissa. Peukalo on kiekon päällä ja muut sormet sormet kiekon alla levitettyinä. Etusormi taittuu ensimmäisen nivelen kohdalta kiekon reunan alle.


Kiekko kannattaa tähdätä pystysuunnassa keskelle ketjuja ja sivusuunnassa aavistuksen verran keskitolpan oikealle puolelle. Silloin kiekon pyörimisliike vetää kiekon syvemmälle koriin.


Kiekkoa ei kannata nakata täysillä kohti koria, vaan pyrkiä saattamaan kiekolle kierroksia vain sen verran, että se lentää vakaasti juuri korille asti. Näin vältyt ohiheitoissa kiekon karkaamiselta kovin kauas korista. Kovaa heitetty kiekko myös ponnahtaa helposti ketjuista ulos.

 

Vedu on löytänyt oman tyylinsä.

Näillä vinkeillä pääsee jo alkuun, mutta jos haluat päästä hieman alkua pidemmälle, voit lukea lisää fribseegolfin heittotekniikoista, säännöistä, välineistä ja harjoittelumenetelmistä Suomen ensimmäisestä frisbeegolfaiheisesta kirjasta FRISBEEGOLF –  harrasta, pelaa, kilpaile. Lue lisää täältä!